Noloja tosiasioita – Embarassing Facts

Neuloja taitaa tietää liikaa. Onnistuneiden lopputulosten suhteen seula on tiukentunut valtavasti. Joten nolo kohtaaminen UFO (unfinished objects) lauman kanssa oli vääjäämätön, kun neuloja loman alettua kaivautui arkistoonsa. Olen todella oppinut purkamaan ja kuluneen kevään aikana olen varmasti purkanut lähemmäs 10 valmiin työn verran. Tästä naljaillaan jo minulle säännöllisesti kotioloissa. Teen käsitöitä moniajolla, sillä surffailu erilaisten työvaiheiden välillä synnyttää eniten valmista. On helppo siirtyä tekemään jotakin muuta, kun jossakin tökkii. Usein kyse on epäonnistuneista valinnoista, joiden korjaamiseksi en ole keksinyt sopivaa ratkaisua.

What a UFO parade!

Vasemmalla ”Makkaramato Maire”, jonka aloitin saatuani valmiiksi ensimmäisen jämälankakäärmeeni Kauhea Kososen. Malli tuohon käärmeeseen on oma ja se on todella oivallinen tapa käyttää jämälangat. Mairella on pituutta jo reilut kaksi metriä, mutta punasävyisiä jämälankoja on vielä suhteellisen reilusti käyttämättä. Tämä projekti taitaa olla nolon kavalkadini ainoa syyttä keskeneräiseksi jäänyt neule. Ehkäpä Makkaramato pitäisi hautoa joulupakettiin.

A Simple Knitted Snake from left over yarn. Left over yarn just keep coming and the snake is not going to finish, if I don’t decide so.

Oikealla olevasta sormikkaasta tuli pariton heti, kun olin saanut sormikkaat valmiiksi. Keväästä innoissani huitelin polkupyörälläni sellaisella kyydillä, ettei sormikkaat pysyneet matkassa. Niin mieluisat nämä marjapuuronpunaiset sormikkaat olivat, että kävin tuota kadonnutta paria jäljittämässäkin, mutta turhaan. Tuota lankaa taitaa olla ”Maire”- kätköissä sen verran, että siitä saisi tälle onnettomalle uuden parin. Teen mieluummin sormikkaita kuin lapasia, joten tsemppi päälle vaan ja sormikkaalle pari syksyyn mennessä.

Right after finishing these gloves, I lost one and now I hope that I have still enough yarn to do a new pair to this poor lonely glove.

Vasemmalla on hihnaton pussi. Innoissani ompelin epäonnistuneesta neulepuseron hihasta pussukan ja samalla innolla se tuli vuoritettuakin. Ja siinäpä se tulppa nyt sitten onkin. Hihnahan olisi ollut helppo asentaa ennen vuoritusta tai sen yhteydessä, näin jälkikäteen se on huomattavasti haasteellisempaa, eikä sopivaa ratkaisua ole löytynyt. Purkaminenhan ei tule kysymykseen. Pussihan olisi olemukseltaan todellinen kesälaukku. Kysymys kuuluukin vaan, että mikä hihnaksi? Ja miten?

A nice summer bag, but how to carry it?

Oikealla pikkuprinsessan silpurapussi, johon olen piirtänyt kaavakuvankin helmikoristelua varten. Helppoa aina oikeaa neuletta, johon sujautetaan helmet mukaan. Tilaisuus tälle pussille vaan meni jo ja jäi käyttämättä onnettomien yhteensattumien vuoksi. En kuitenkaan haluaisi purkaa sitä, koska helmet on pujotettu oikeaan järjestykseen ja odotettavissa on hyvä lopputulos. Tarvitaan siis vain uusi pikkuprinsessa tai toinen tilaisuus tuolle kyseiselle pikkuprinsessalle. Tuo violetti lankakin oli hankittu tätä pussia varten.

A Small bag for a little princess. Only problem is that this occasion is past already. I need to figure out a new one.

Virkkauksillani on vahva taipumus UFOutua. Tälle kukalle se ei tosin tapahtunut virkkaamisen vuoksi, vaan syytän koriste helmiä. Olin suunnitellut ujuttavani ne ulommaisimpien terälehtien reunaan. Virkkaamalla helmiä ei kuitenkaan ujuteta samaan tapaan kuin neulottaessa. Minä haluan ne helmet sinne! Enkä halua lisätä niitä jälkikäteen! Joten umpikujassa ollaan, enkä tiedä koska sieltä päästään ulos.

Crocheting tends to transform into UFO’s in my hand, but this is not the case with that flower. I want to decorate it with beads while crocheting. It didn’t work that way. Still I want to do it like that! So I’m in the dead end and no clue when I’m exiting it.

Panta syntyi yhdessä illassa, mutta on odottanut jo reilut kaksi kuukautta päättelyä ja tarvittavaa nappia. Ehkä syksy tekee tehtävänsä?

That hairband was made in one evening. Just the finishing and button is missing. Has been for at least two months now.

Halusin tikuttaa ohuet sukat, ohuilla tikuilla, orjallisesti ohjetta seuraten. Maltoin seurata. Istuu hyvin, mutta lanka loppui kesken. Mikä siinäkin sitten on, ettei tuollaista tavallista harmaata sukkalankaa voi ostaa vain tuota sukan kärkeä varten? Olen tässä odotellut jo hyvän aikaa jonkun toisen harmaalle langalle sopivan projektin siunaantumista. Sitä on nyt odotettu lähes kaksi vuotta.

Extremely nice pattern and it worked well with the first sock, but then I didn’t have enough yarn. And now I’ve been waiting another project for the grey yarn to show up, so that it would be reasonable to by that basic yarn. One cannot by gray ,basic yarn just to finish a two years old project.

Tuolla raitalangalla neulotut sukat ovat UFOutuneet jo kerran aikaisemmin. Sain ne kyllä lopulta valmiiksi ja suunnilleen vuoden ne ehtivät olla käytössä, ennen purkutuomiota. Ilmeisesti olin neulonut sukat liian suurilla puikoilla, sillä ne vanuivat muodottomiksi käytössä, eivätkä pysyneet enää jalassa. Jälleen kerran on tehty yksi virhe, jota neulojan ei koskaan pitäsi tehdä: en ole mihinkään kirjoittanut ylös minkä mallin mukaan olen tuon ensimmäisen sukan neulonut ja tuntuu niin työläältä ryhtyä laskemaan silmukoita valmiista sukasta.

One sock is ready, but I’ve lost the pattern and it feels so hard to count those skeins from the finished sock.

Tästä piti tulla hienostelu hame eräisiin kahden kesän takaisiin juhliin. Malli on Vogue Knittingistä, mutta kompastuskiveksi kävivät kaikki ne tuhannet pienet koristelupistot. Siitä tulisi liian runsas ja kärsivällisyyteni ei todellakaan riittäisi. Olen etsinyt sopivia koristenappeja ja harkinnut koristelematta jättämistä, mutta hyvää ratkaisua en ole vielä löytänyt. Ehkä ystävän synttärijuhlat olisi riittävä syy tehdä tarvittavat ratkaisut ja saada hame vihdoinkin käyttöön.

The skirt is finished. The pattern is from The Vougue Knitting. The Problem is sewing the decorations. All those small stitches and my patience is the fatal combo. And once again, I haven’t find a nother good solution. Buttons maybe? No, decorations? I don’t know. Haven’t known in two years.

Sukkia täytyy olla aina tekeillä. Ja kun keskeneräiset sukankutimet eivät lähteneet kulkemaan, aloitin uudet. Näistä tulee sorkkasukat. Jotenkin tuo lanka vaan ei näytä hyvältä. Värit ovat herkulliset, mutta se kuvioituu rauhattomaksi. Tämä tekele on seissyt vasta muutaman kuukauden, mutta päätöksiä se vaatii. Siis päätöksiä!

It’s good to have a sock in the needles all the time and since there was some difficulties with the already started ones, I decided to start a new pair. The problem is that I don’t like the yarn. I like the colors, but don’t like the pattern.

 

Ja vielä tämäkin hyväksi kääntynyt murheen kryyni. Yritin verkkopitsiohjeella neljä kertaa. Se ei vaan onnistunut, vaikka näytti niin kivalta lehden kuvassa. Lanka ja värit ovat kuitenkin mainiot, joten etsin uuden mallin ja nyt slipoveri on edennyt mukavasti. Kaksi vuotta onnettomia yrityksiä saatta loppua jo alkusyksystä.

I Had a vest pattern that I tried to do four times and it has taken more than two years. Now I’ve changed the pattern and I hope to have a new vest in the beginning of this autumn.

Kämmekkäät olivat jo peukaloa vaille valmiit, kun kuulin ettei niiden saaja ole niistä vähääkään kiinnostunut. Into hävisi saman tien. Se on ollut nyt hukassa neljä kuukautta, enkä tiedä koska se palaa.

Those mittens are a present, only thumbs are missing. After finishing the main part I learnt that the one who was supposed to get this present wasn’t excited at all about them. So I lost my drive and I’m waiting the new one. Have been waiting for four months now.

Huovutettavien neuleiden kanssa on aina se ongelma, että ne pitää huovuttaa. Sitä yrittää olla niin ekologinen, että jää odottamaan huovutettaville töppösille kaveria ja sitähän ne nyt odottavat vielä viisi kuukautta myöhemminkin. Toiset tossukat on jo huovutettu, mutta jälleen on jäänyt koristelu puolitiehen. Nyt olen innostunut strassaamisesta uudestaan, joten saatanpa tässä jonakin iltana tarttua neulaan ja palata kimaltaviin koukeroihin. Niistähän tulisi ihan somat pukinkonttiin.

With Felted knits the problem is always to get them felted. I tend to wait something other to felt too. This time it’s been five months. Those pink ones I’ve felted already, but they are waiting their decorations. But I have a feeling that this pretty bling bling decoration can happen before christmas.

Tähän haasteeseen täytyy tarttua tapaus kerrallaan ja olla onnellinen jokaisesta päätökseen saadusta työstä.

This challenge has to be tackled case by case. I have to be happy of every finished object I make.

2 kommenttia artikkeliin ”Noloja tosiasioita – Embarassing Facts

  1. Ihailen sitkeyttäsi, että jaksat purkaa ja neuloa uudelleen epäonnistuneita tai jumiutuneita töitäsi. Se osoitttaa, että käsityö oikeasti kiehtoo ja innostaa sinua. Olen silloin tällöin eksynyt blogiisi ja toivon, että jaksat edelleen uurastaa. Vain tekemällä oppii. Virheitä tekemällä oppii eniten. Kotiväen soisi lopettaa naljailunsa. Ei mikään niin helppoa ole! Uskaltaisivatko kokeilla itse!!

  2. Mukava kuulla, että piipahtelet blogissani. Eihän näitä purkamisia ja puurtamisia hampaat irvessä tehdä. Voittopuolisesti ilon puolella ollaan. Leikkimielisestihän nuo naljailevat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s