Porsaita äidin oomme kaikki – I’m Pig, Christmas Pig

 

 

Neulottu possu on ollut osa joulusuunnitelmiani useana jouluna, mutta se on jäänyt aina lahjapapereihin kääriytyvien neuleiden jakoihin. Innostuksen possuun sain Neulo itse pehmeät lelut- kirjasta, mutta jossain määrin sooloillen seurasin tuota ohjetta. Siitä tuli kerrassaan valloittava. Se avasi minulle tämän nautinnollisen ajan, kun puuhaillaan ja valmistellaan joulua. Tämä on minun suosikki aikaa. En ryntäile kaupoissa, paitsi ehkä vähän lankakaupoissa. Elän keskellä suurta suunnitelmien tulvaa ja hyvä, että puuhaavat kädet malttavat edes yöksi levähtää. Näillä leveyspiireillä, lyhimmillään oleva päivä kyllä avittaa mukavasti levolle käymisessä.

Tänä vuonna olen pyrkinyt jättämään ihanan, mutta turhan vähemmälle. Mikä sitten on turhaa? Jos sillä on vain iloa tuottava tarkoitus, onko se turhaa? Periaatteessa kaikki koristeet ovat turhia, mutta eivätkö kestävämmät ja mieluisat ole kuitenkin vähemmän turhia kuin vuosittain uusittavat helyt ja pallot? Herra Kärsämöinen, kuten tuota porsastani kutsun, on varmasti osa joulurekvisiittaani vielä vuosienkin päästä. Ehkä se saa tulevina jouluina poikaisia, mutta kinkuksi se tuskin joutuu.

Ensimmäinen joulumuistaminen oli tuliainen, kun sain kutsun upealle illalliselle. Possu päätyi koristamaan kotitekoista glögipulloa. Possu on neulottu Possu Pullean mallia mukaillen, jostakin 15 vuoden takaisesta Suuri Käsityö- lehdestä. Jäljellä on vain kopio ohjeesta, eikä siitä käy edes numeroa koskevat tiedot ilmi. Se sai isäntäväeltä nimen Wagner. Minä en laita pahakseni, jos Wagner lähtee kierrätämään hyvää ja koristaa jotakin toista pakettia. Harvoin todellisuudessa niin käy. Ihminen, kun saattaa kiintyä asioihin, joita ei pidä edes erityisen ihanina.

Eikös hyvän kierrättäminen ole jouluinen juttu, jos mikä?

Mr. Piggy has been in my knitting list on several Christmases, unfortunately knitted gifts have been more important. This Christmas I started with this charming creature. I Spotted the pattern from a book, but as usually, I didn’t follow the pattern exactly and did the knit solo again.

This useless, but sweet thing made me think what is useless? Is something sweet and beautiful useless, if it doesn’t have practical value as well? Is the beauty a value that can make something useless actually useful, worth to own.

I Was invited to a beautiful dinner and wanted to give something to the hosts. The smaller pig is actually a label for that bottle of Christmas drink extract we mix and enjoy hot and call ”glögi”. I’d be happy to know that this label has been recycled as a wrapping decoration, but normally this doesn’t happen. It’s fanny how people get attached to things. Even things, that they don’t appreciate that much.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s