Treffit Tildan kanssa – I Met with Tilda

Omistan kaksi Tilda kirjaa. Olen omistanut jo vuoden. Olen verkosta katsellut Tilda tavikkeita, mutta tuntokokemusten puuttuessa mallit ovat jääneet vaille toteuttajaa. Muutama kuukausi sitten ajauduin askartelukauppaan, jossa oli tarjolla runsaasti Tilda materiaaleja. Joku sainoisi, että tuolloin peto pääsi irti tai mopo lähti käsistä. Onneksi sain tilanteen kuitenkin jonkulaiseen hallintaan, enkä lähtenyt kotiin päin koko kauppa tyhjennettynä. Itse asiassa mukaan lähti vain sarja koristenauhoja sekä vihko askartelupapereita.

 

 

 

Tosi toimiin oli kuitenkin päästävä. Ompelumallejakin oli päästävä testaamaan. Neulojan suhde ompeluun on kuitenkin ristiriitainen ja Tilda- kankaat turhan arvokkaita kokeiluun. Lisäksi Tilda konsepti on osattu tuotteistaa hienosti. Jopa niin hienosti, ettei ohjeissa lue tarkkoja kankaiden menekkejä, jolloin kankaita tulee helposti ostettua reilusti. Niinpä päädyin tildaamaan kierrätysmateriaaleista. Ohjeet ovat selkeät ja pikkuisten yksityiskohtien ompeluun on mainioita vinkit. Vielä, kun niitä malttaisi noudattaa. Ehkä seuraavalla kerralla maltan olla orjallisempi.

Lumiukko syntyi vanhasta kokkitakista sekä vuosia sitten varastoimistani verhokankaista. Samoista kankaista syntyi puolentusinaa pikkusydäntä, joista ison osan käytin kranssiin ja ylijääneisiin lisäsin ripustuslenkit sekä ripauksen laventelia.

Joulukorttini olivatkin sitten paljon löysäranteisempaa tildausta, vain materiaaleista suuri osa on Tildaa. Kaikki muu on tämän neulojan luovuuden lähteestä ammennettua. Tällä kertaa minua inspiroi jouluvalmistelut ja erityisesti piparien leipominen. Arvelen myös Uppo-Nallen, alunperin aivan muuta kuin jouluisella lorulla on osuutta asiaan.

”Tuoksussa tässä on outoa taikaa.
Miten voi tuoksua yhtä aikaa,
omenalta, mansikalta,
rakkauden räiskeeltä,
suukkojen mäiskeeltä,
talvelta, kesältä
pikkulinujen pesältä?”
(E. Karjalainen, Uppo-Nalle ja Nukku-Ukko)

Tildassa riittää tekemistä, mutta on riemukasta ja ihanaa. Voi sitä suloisen ja niin tärkeän turhuuden määrää. Onneksi kaikille Tilda treffeillä syntyneille ihanuuksille löytyi koti. Kranssi pitää pahan loitolla pienen ja suloisen kalliolaskodin ovessa. Pakkasukko sai toimia lahjaglögipullon etikettinä ja pienillä sydämillä oli ilo levittää riemua joulun lähestyessä.

I own two Tilda books. I’ve owned them for sometime now. They have inspired me, but I haven’t actually done any Tilda until last November. The problem has been the materials. I’d seen only in the web and obviously, without tactility. In November I went to a crafting shop where they had large variety of Tilda materials. I almost lost it. It was so sweet and pretty and everything was taken care of. This Tilda is really good product. After all I bought booklet of decorative papers and set of beautiful ribbons, but I just needed to get to test those sewing patterns. Once I was reasonable and decided to recycle the fabrics to see how this Tilda thing works in action. It worked, even with old chef’s jacket and curtain fabrics. It would have worked even better if I have had to follow the directions precisely. I did the solo again and learnt a lesson.

With the cards, I just used Tilda materials and improvised the rest. And I’m really happy with the outcome. My inspiration was also the christmas time in kitchen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s