Lahjaksi kortti, siis lahjakortti – Voucher as a Gift, So Gift Voucher

Antaessaan lahjakortin ottaa riskin. Kovin usein lahjakortit jäävät arjen jalkoihin ja jäävät käyttämättä. Se lienee inhimillistä, mutta toki surkeaa. Eikä lahja totisesti tunnu lahjalta, jos sen antaja painostaa sen käyttämisessä. Toisaalta lahjakortilla on hyvä turvata lahjan mieluisuus. Pyrin kuitenkin tekemään antamistani lahjakorteista henkilökohtaisia, punaisella langalla varustettuja. Lahjakortti tekee aineettomasta konkreettisen, se pukee kauniit ja hyvät ajatukset sanoiksi. Sinne voi vangita suloisen yhteisen hetken. Ystävä sai meiltä joulun alla synttärilahjaksi juhla-aterian, joka toteutetaan hänen toiveidensa mukaan.

Saimme ystäviltä häälahjaksi teatteri-illan. Tämä oli suloinen ja todella mieluinen lahja. Meidät vietiin katsomaan Ryhmäteatterin S.O.S. – Save Our Souls näytelmää. Ennen näytelmää saimme maittavan aterian ystävien kotona ja esityksen jälkeen drinksut kalliolais kuppilassa. Näytelmä oli hyvä. Voin suositella sitä lämpimästi. Esityksiä näytti olevan vielä tammi- ja helmikuussa. Se oli ihana ilta, jonka muistan pitkään. Enkä voi muuta kuin todeta tämän olleen täydellinen lahja. Lahja oli itseasiassa niin täydellinen, että laitoimme hyvän kiertoon ja Veljeni & Rokkiprinsessa kuorivat joulupaketistaan teatteri-illan & drinksut (Ryhmätetatterissa, Rikos & rangaistus). Parasta mitä ihminen voi toiselle antaa, on läsnäoloa, yhdessäoloa, omaa aikaansa. Siihen lahjakortit ovat hyvä apuvälinen.

With vouchers it happens so easily that time goes by and a content of  the voucher gets forgotten. It’s human everyday life tends to be rather intense and with present you cannot push it too much can you? But it is a good way to make something immaterial seem concrete. With these gifts it may be easier to please. I try to include good thoughts and good will in my vouchers. For my friend’s birthday we gave her a birthday dinner, the way she likes it.

We got a theater night for wedding present. This was the best present ever. They made us great meal at their home before the play and afterwards we had drinks in the neighborhood. Is there anything better get than availability, attention, time from your friend and not to mention the delicious cultural experience. We liked it so much that we decided to pay it forward. From my Brothers & His Girl’s Christmas present is to be found a theater night & drinks.

Mainokset

”Lumiukot, lumiukot ketjussa kulkee” – Herd of Snowmen

Onneksi jouluun kuuluu rauha ja kiireettömyys. Se on ollut minulle paras joululahja. En olisi jaksanut hymyillä ja hetkuttaa karnevaalihengessä. Olen varma, että sielulle tekee hyvää pysähtyä, huoahtaa ja rauhoittua. Hetkellisesti on ihanaa olla tekemättä mitään ja tarttua siihen mitä joulumielinen omaväki keksii. Olen entistä vakuuttuneempi, ettei aikataulut ja jäykät perinteet ole minun jouluni näköisiä. En myöskään kaipaa mitään suureellista ja näyttävää. Viikonpäivät menettävät merkityksensä ja uudet ideat ja alkavat nousta pienten vihreiden versojen tavoin. Kiireettömyys ja huomattavasti pienempi ärsykevirta herättävät inspiraation uuteen kuohuun. Minussa alkaa kasvaa väkevä uusien haasteiden kaipuu. Huomaan hakeutuvani sielunmaisemaani tuuliseen kallionnokkaan. Tahdon tuntea sen raikkaan vireen kasvoillani.

Joka vuosi päätän, että kaudenpäätöskorttien ei tarvitsisi olla niin monimutkaisia tai asian voisi hoitaa sähköisestikin. Työskennellessäni pienten ihmisten parissa, joulunodotus tarttuu minuunkin ja suunnitelmat saavat uuden muodon. Tahdonhan minä vähän jotakin pientä laittaa ja eihän siihen nyt niin kauaa tuhraannu…

Onnellista on, että minulla on maailman paras Apulainen, joka uskollisesti auttaa leikkaamaan pikkuruisia palasia. Idea on jälleen Tildaa, mutta omin muokkauksin ja tarjolla olleista materiaaleista. Kaikki lumiukot eivät päässeet perille valitettavan sattumuksen vuoksi. Siksipä niiden täytyy nyt päästä tänne muistuttamaan ihanasta kiireettömyydestä sekä sen tärkeydestä. Minä voisin noiden lumiukkojen tapaan vain olla paikallani ja kuunnella lumisadetta. Siihenhän tänä jouluna on ollut upea mahdollisuus. Olettehan huomanneet, että olemme saaneet viettää suuria pyhiämme keskellä luonnon tarjoamaa suloista joulu-unelmaa?

As I have told. I love Christmas preparations. All those sweet thoughts and good intentions, but when the holidays really are here, the best thing is the peace. No, rush or schedules. I don’t have nothing planned and I can just go with the holiday flow with my family. It makes so good to one’s soul. I beginning to get new ideas and I get inspired on almost everything. I could be a snowman and just listen to the snow falling. And that we have had this Christmas. The nature has created us the winter wonderland that exists only in dreams.

Every year I decide to keep it simple with the greetings to the children amongst whom I work. Somehow their excitement  gets me as well and I end up with rather big projects. Luckily I have the wold’s best Helper. Without her I couldn’t do this. This Christmas my silliness made me really wonder because one unfortunate incident happened and our cards didn’t reach the kinds and their families, well few did. The idea is once again from Tilda, but with our variations.

Rakas Joulupukki – Dear Santa

Minusta on ihana antaa lahjoja. Erityisesti iloitsen, jos olen onnistunut tekemään juuri sellaisen, jota saaja on toivonut. Joulun lähestyessä ahnehdin uusia lahjaideoita, jotka voisin toteuttaa läheisilleni lahjoiksi. Joudun olemaan itselleni tiukkana, ettei ”mopo lähde keulimaan”. Kuitenkin toiveita täyttävien ja mieluisten lahjojen antaminen on niin mukavaa, että laadin omista toiveistani listan tuon ultimaalisen päämäärän saavuttamiseksi.

Odotan tuota kiireetöntä aikaa, jolle ei ole tehty juurikaan suunnitelmia, jonka voi sitten siinä hetkessä täyttää mieleisellään tavalla. Näin etukäteen haaveilen vangitsevista lukukokemuksista. Siksipä listallani on kaksi kirjaa suosikkikirjailijoiltani. Samoin kiireettömät neulehetket ovat joulusuunnitelmieni kärkipäässä. Olen Mari Muinosen Sylvi-neuletakkimallin ilmestymisestä saakkaa haaveillut sen toteuttamisesta. Tämän haaveen toteuttamiseksi tarvitsisin vihreää, paksua luonnonkuitulankaa, joka ei kutita. Mahtaakohan kenelläkään olla tähän lankasuosituksia tai kokemuksia jaettavaksi?

Toivon, että joululomalle mahtuisi myös jokunen ompelupäivä. Tsukiorin käsityökirjat ovat kovin inspiroivia, vaikka niistä ei yhtään projektia toteuttaisikaan. Niissä on ihana fiilis, joka saa ajatukset vapaasti virtaamaan.

Kaiken tuon rauhallisuuden keskellä on hyvä voida työntää nenänsä ulos, raittiiseen, valkoiseen talviunelmaan. Pidemmille kierroksille minulla on oikein hyvät ja lämpöiset talvikengät, mutta ulkoilman kestävät tossuset minulta puuttuvat. Onko tytöllä muita värivaihtoehtoja kuin vaaleanpunainen?

Käsityön taidonnäytteitä en luonnollisestikaan voi vastustaa ja mielelläni. Käytän kaunista, käsityötä sulostuttamaan arkeani.

I love to give presents. Is there anything better than make the wish come true? It’s not always easy. And for me it’s hard to choose just one attempt to make the wish come true. We have so much already that one attempt must be enough. But which one? To make others’ attempts little bit easier I made a list.

I hope, I will have time to read. So books from my favorite authors are definitely on my list. My special wish it to have time to knit something for myself. Mari Muinonen’s Sylvi cardigan is very tempting, but for that I need green yarn. I cannot wear wool. Does anybody have any yarn suggestions? And I hope to have a day or two for sewing. Tsukiori’s books are great inspiration for that and actually for anything. I just love the feeling in them.

Every once in the while one must pop out in the winter wonderland. For the quick visits pink, furry slippers would be just perfect. So Dear Santa these are my wishes.

And just a quick note. Everything handmade is well appreciated in my everyday life.

Kokonaisvaltaisesti ihanaa – Totally Delightful

Arvelen suloisen kohtelun ja lempeän käsittelyn sulattavan meistä paatuneimmankin. Nautinto ei kuitenkaan ole täydellinen, jos jokin mielen pohjalla kolkuttaa. Suurinta syyllistä ei liene hedelmällistä hakea, mutta kosmetiikkateollisuus on kiitettävästi kantanut kortensa kekoon. Sielläkin epäeettiset valinnat rehottavat ja niistä on tehty houkuttelevia turhamaisuudesta ja suloisuudesta nauttiville arkipäivän prinsessoille eli meille naisille. Toisaalta olen joutunut myös pettymään hakiessani lempeää suloa ja rentoutta arkeeni. Olen ollut hankala asiakas, kun ihoni ei sovi brändin määritelmiin, enkä ole ollut halukas ostamaan sika-armeijaa purnukoissa. Intuitiivisesti olen odottanut kokonaisvaltaista kohtelua. Vaikka menisin kasvohoitoon, haluan täyteläisen hyvän olon.

Tässä tulee joulun paras lahjavinkki elämäsi naisille. Pari vuotta olen sulostuttanut arkeani käynneillä Kauneushoitola Ekoegossa. Tuntuu, että se vanhan talon koliseva hissi kahdeksanteen kerrokseen, nostaa pikkutaivaaseen. Heti ovella aistitaan tunnelmia, kysytään kuulumisia. Sen mukaan sekoitetaan päivän eliksiirit. Niiden raaka-aineina luonnon savet, öljyt, jne. Näiden lisäksi käytetään luomukosmetiikkaa sekä hoitotuotteita mm. Couleur Carameliltä jaArgitalilta. Ihan kuin soittimesta tulvivaa musiikkia soitettaisi juuri minulle. Hemmottelun ajaksi peitellään pehmoisten vällyjen väliin ja jotenkin kummallisesti kaikki huolet hälvenevät. Kuulen kuinka eliksiirini sekoittuvat savisessa astiassa puisella lusikalla. Selkääni levitetään lämpöinen savi, kuin koko hoitokokemuksen selkäranka. Saan savisen naamion kasvoilleni, vaellan täysin rentona jossakin unen ja valveen rajamailla. Jalkani saavat ihanan öljyisen käsittelyn, jonka jälkeen tuo kahdeksannen kerroksen pikkutaivaan todellisuus kutsuu heräämään. Tarjolle tuodaan tuoreeltaan haudutettua teetä ja luomuherkkupaloja: ihania pähkinöitä, kuivahedelmiä, suklaata tai lakritsaa. Näitä nauttiessa on mahdollisuus saada kevyt meikki, jos niin toivoo. Ainakin minä jaksan joka kerran kassalla hämmästellä kuinka kaiken tuon voi saada paljon halvemmalla kuin muissa kaupungin ”päiväkylpylöissä”.

Ekoegon ihanat naiset toteuttavat ammattitaidolla sitä mistä kauneudessa minusta on kyse: Kun tunnet olosi hyväksi, näytät kauniilta. Eikö tämä ole juuri sitä mitä jokainen nainen lopulta haluaa? He välittävät, he myötäelävät ja selvästi nauttivat työstään. He inspiroivat minua omalla työllään.

My beauty salon Ekoego in Helsinki really inspires me. The you can feel how they love their work and how they want to give the uplifting beauty experience. This is different from other salons, they are organic and they support the fair trade. This is more ethical choice to feel good, pretty and pampered. They make you feel good and then you look good isn’t that, what every woman wants? And their prices are clearly lower than in other day spas in the city.

Tuntuu joululta – Christmas Feeling

Christmas Feeling by Typy

Maalasin nämä kuvat 2009 joulun alla. Sain niihin tallennetua ihanaa joulun tuntua. Joulun valmistelu on ihanaa aikaa, ainakin tälle tekijälle sitä parasta. Joulun jälkeen, kun kuvat olisi voinut julkaista salaisuuksia paljastamatta, tuntui etteivät ne pääse oikeuksiinsa keskellä toiveikkaita uuden vuoden ajatuksia. Tuokoon nämä kuvat jouluiset terveisensä nyt, kun uusien tunnelmien tallentaminen on kiivaimmillaan.

Angel's Break by TypyI Painted these pictures a year ago. Not spoiling the secrets made me to not publish them before Christmas and after Christmas I was so full of new hopes and ideas that I found it wise to save these well captured feelings to the next Christmas. So here they are, just enjoy this season!

Joulumielen syvin olemus – The Essence of Christmas Feeling

On kauhea kiire, kalenterit venyvät ja paukkuvat. Joka paikassa on tolkuttomasti ihmisiä ja tuntuu, että he ovat lähinnä tiellä. Kaikissa julkisissa tiloissa soi joulurenkutukset ja joulua on myyty todellisella törinällä jo toista kuukautta. Lapset selaavat lelukuvastoja ja heidän toivomuslistansa pitenevät pitenemistään. Moni lapsi saa 24 lelua jo ennen joulua. Sellaisiksi ovat joulukalenterit menneet suklaat tai ihanat kuvat eivät enää todellakaan riitä.

Minusta joulunalusaika on ihanampaa kuin itse suuret pyhät. Höyryävä kuppi suloisen mausteisia tuoksuja, kynttilöitä ja muita tunnelmallisia valaisijoita, pehmoinen villa soljuu sormien läpi. Se ottaa läheistäni ilahduttavan sekä lämmittävän muodon ja mahdollisesti jopa muistuttaa häntä. Mieleni selälle ajelehtii kysymys lasten lahjoista, heidän joulustaan. En voi mitenkään viedä heidän huomiotaan sen leluvuoren juurelta. Pehmeällä paketilla nyt ainakin saa pettyneitä katseita. Ja kuitenkin he odottavat minun olevan se viisas, kiltti ja yllättävin. Yhdessä tekeminen tuntuu olevan taikasana kaiken ikäisten kanssa.

Valitsin 15 väritettävää kuvaa, väritin yhdet postikortin kokoiset kappaleet. Kiinnitin ne pyykkipoikanauhaan ja jokaisena arkipäivänä ennen joulua, jokainen lapsi vuorollaan saa valita kuvan. Kaikki saavat kaikista kuvista mustavalkoisen kopion ja saavat värittää omansa. Lisäksi tein joulun taikalaatikon vanhasta sampanjalaatikosta. Mitään näin kitsiä en ole ikinä tehnyt, mutta en voi muuta kuin todeta, että tällä kertaa enemmän oli enemmän. Laatikko on täynnä karkkeja ja kuvan valinnut saa työntää laatikkoon kouransa ja kahmia herkkuja koko pikkukäden ulottuvuuksilla. Ajatelkaa, tämä sai nykyajan lapset hiljaisiksi ja ihastelemaan. Olen ollut havaitsevinani jopa pelon sekaista kunnioitusta taikalaatikon mystiikkaa kohtaan. Lapsi ei ole muuttunut! Tarinat vievät voiton. Muovilla kuorrutettua kamataivasta ei todellakaan tarvita.

It seems that kids want more and more. Do we need to do bigger and bigger efforts to impress them? Can we impress them anymore? Why we want to impress them? I think we want to share the genuine magic. It’s hard to predict whether it’ll do the trick or not. There’s no rhyme or reason. I wanted to give a go at work. For 15 days in December I share the impatient waiting with  kids. So I chose 15 pictures, colored them, put them in to a ribbon and made b & w copies of those pictures. Then I decorated a old Champaign box to be the magical Christmas box. Every day somebody gets the turn to pick the picture and peek into the Christmas box and that one time you can take as much candies as you can fit into your little hand. For me this wasn’t anything exceptional. I put an effort there thou.

But it worked. It worked like the Christmas magic should. I got everybody to believe in this thing and they are really improving their behavior because Santa’s Little Helpers are watching and choosing whose turn is next…

Il love to prepare Christmas, don’t you?