Toiveista totta – A Dream Come True

Arvelin, etten pystyisi. Epäröin paljon. Ajattelin luovuttaa. En kuitenkaan luovuttanut. Tein parhaani. Kevään edetessä valintani sai vahvistusta. Luin valintakokeeseen ja tein näyttötehtävän. Pohdin työskentelyäni, reflektoin ja analysoin. Jännitin, arvelin epäonnistuneeni ja sain hyväksymiskirjeen. Olen onnellinen ja iloinen saavutuksestani. Minusta tulee siis myös kässänope. Ensivuoden opiskelen lähinnä käsityötä, ajatelkaa!

Näyttötyön tehtävänanto meni kutakuinkin niin, että valmista ompelutyö, tektiilimateriaaleista, joka kuvaa sinua käsityöntekijänä. Oletko miettinyt minkälainen käsityö sinä olisit ja kuinka sen valmistaisit? Ajatusleikki on hauska, mutta tositoimet todella haastoivat. Löytyykö valmistamaistasi töistä jokin työ, joka kuvaa sinua käsityöntekijänä?

Minä tykkään pikkupussukoista. Kevään mittaan olen ollut innoissani huovasta ja työstänytkin sitä. Minusta on kiva venytellä rajoja, siksikin valitsin huovan. Halusin käyttää menetelmää, joka ei vaadi kaavaa sekä kohdata inhokkini, vetoketjun kiinnityksen. Tämän kevään omituisuus tekemisessäni on ollut, että olen innostunut myös kirjonnasta. Totesin, että huovalle kirjonta voisi olla mielenkiintoisempaa kuin kankaalle kirjonta ja niin olikin. Tällaisessa improilussa oli omat haasteensa, jotka tallentuivat niin prosessikuvaukseen kuin reflektioon ja johtivat ratkaisuun, johon voin olla tyytyväinen. Seuraavassa huovallekirjonnassa päätin kyllä kokeilla taikatussia, jonka kävin jo hankkimassakin. Jokin ennalta odottamaton minuun iski, kun minä värejä rakastava, päädyin käyttämään vain kolmea väriä.

I hasitated and doubted. I wasn’t sure and I nearly gave up in front of this challenge. Well anyway, I decided to do my best. That way there wouldn’t be second thoughts. I applied for my second major, craft and design. They took only two and luckily enough I am one of those two. So I’ll be teacher in elementary school and in craft and design. My passion will be part of my profession. With these on going studies I’ve got everything I wished for and you can imagine how happy it makes me.

That selection for the major was made with an exam and a sample project. The project had to describe me as needle worker and it had to include process description and reflection of that process. What kind of needle work would you be? Have you done one? Playing with this idea is fun, but actually doing it, was a challenge.

Mainokset

Siitä täyteläisestä kesästä – About that Summer

Kesällä ja keväälläkin on tapahtunut paljon. Ja olen saanut elää suuria tunteita koko skaalalla. Olen myös tehnyt. Tuttuhin tottumuksiin on viimeisen puolen vuoden aikan tullut kummallisia poikkeamia. Niistäkin haluan kertoa. Ja kyllä parvekkeellakin on jälleen ollut elämää. Siitäkin tahdon iloita kanssanne. Elämä on ollut hyvin spontaania. Siitä on seurannut joitakin suloisia kesäretkiä, jotka myöskin ansaitsevat paikkansa blogiauringossa. Jos kaiken tämän punon samaan postaukseen, tulee siitä kilometrien mittainen, eikä kukaan jaksa sellaista kerrallaan lukea. Aloitan siis tärkeimmästä ja puran näitä kesämuistoja pala palalta, ikään kuin kesäkirjeinä.

Alkuvuodesta kypsyi päätös hakea uutta suuntaa. Tehdä jokin radikaalimpi muutos. Päätin vaihtaa ammattia ja opiskella toisen tutkinnon. Hain opettajaopintoihin. Ensisijaisesti luokanopettajaksi (vajaa 10% hakijoista pääsee sisään) ja varasuunnitelmat rakensin käsityön- sekä lastentarhanopettajaopintojen varaan. Ensimmäinen ja se suuri karsinta oli monivalintakoe, jonka läpäisee parikymmentä prosenttia hakijoista. Tuohon kokeeseen valmistautuminen oli minulle suuri haaste. En todellakaan ole mikään orjallinen pänttääjä perusluonteeltani. Siihen oli siis pakko panostaa niin täysillä ja putkinäköisesti kuin mahdollista. Olen ylpeä itsestäni. Osasin pidättäytyä lukusuunnitelmastani ja olin tyytyväinen ponnistuksiini. Sain lunastettua jatkopaikan soveltuvuuskokeeseen. Soveltuvuuskokeet olivat sitten kesäkuun puolivälissä. Siellä lautakunnat nyökkäilivät hymyillen. Käsityönopettajakoulutuksen kokeeseen kuului myös näyttötehtävä.

En halunnut aloittaa tehtävän tekemistä, ennen kuin jatkopaikka varmistui. Joten aikaa oli muutama viikko. Tehtävänä oli toteuttaa moderni matkamuisto tekstiilityön menetelmin. Tämän lisäksi inspiraatiokollaasi ja työraportti tuli sisällyttää suoritukseen.

Pidän haasteista ja luovien pulmien ratkaisemisesta. Niinpä päädyin keksimään koko matkamuistokonseptin uudestaan. Liekö tarpeellista, mutta sinne se prosessi vei… Minun matkamuistoni ei ole kaman haalaamista. En ostanut mitään uutta sen toteuttamiseen. Keskeinen ajatus oli rauhoittua ja ihastella matkalla kertyneitä muistoja, työstää saatuja kokemuksia. Matkahousuina palvellut vaatekappale muokkautui laukuksi, jonka pintaan kokosin Andien ylätasangon maiseman. Kuivaneulahuovutin, virkkasin, kirjoin ja ompelin. Käsin ja koneella. Mummin varastoista löytynyt pitsiliina pääsi auringoksi. Yritin värjätä sitä Kool Aidilla, mutta keinokuidut vaativat pintaansa järeämpää väriä. Auringosta tuli keltainen. Kahvipussin koriste siirtyi hahmoksi majansa eteen ja ikiaikaiset Andien intiaanien laamamallit kirmaavat pitkin tasankoa. Minun matkani sisältävät kukkia, joten niitäkin, kunnolla ja värikkäitä.

Suurin vahvuuteni tekstiilityössä, neulominen jäi hydyntämättä. Nuo vanhat housut hyödynsin sitäkin paremmin. Taskut ja vyötärökaitalekin tuli käytettyä. Kohdemaan sai valita itse. Minulle valinta oli helppo. Onhan Bolivia synnyinmaani ja täynnä upeaa käsityöperinnettä. Kassi tuli viimeisteltyä lapsuuskuvalla, jossa päässäni on intiaanilastenhoitajani neuloma myssy, Hän oli luku- ja kirjoitustaidoton, joten nimeni lukee pipossa väärin päin.

Kova työ tuotti tulosta. Pääsin kaikkiin kolmeen koulutukseen. Käsityönopettajakoulutuksesta sain ilokseni erityisen hyvät pisteet. Aloitan luokanopettajaopinnot tämän kuun lopulla. Minusta tulee siis opiskelija. Odotan innolla uuden oppimista ja tuntuu hyvätä, kun on selkeä suunta. Tätä juhlittiin. Juhlista lisää toisella kerralla.

IN ENGLISH

I’ve gone through a very demanding applying process to get in to the university. Well it went well. I’ll start my teacher studies in the end of this month. The process included some portfolio work in crafting. I was supposed to create a modern souvenir. I made a bag and the idea was to use recycled materials. Bits and peaces from one’s trip and process that experience while crafting. My old pants got new life as bag. My souvenir came from Bolivia, because I was born there and I my nanny was indian from Andes. She knitted too. She knitted that hat I have on in the picture. Yes, it’s me in the age of two.

Ihana yllätys – A Happy Surprise

Ihana yllätys! Niin sanoi 18 vuotta täyttänyt Pirpanasiskoni paketin avattuaan. Ne vanhatkin olivat vielä kuulemma käytössä, mutta jo aikalailla rötvääntyneet. Uudet tulivat siis tarpeeseen ja olivat mieluisat. Kuinka nyt tuollainen vaaleanpunaisen karitsan mieleentuova, istuva lämmin käsine ei olisi mieleinen?

Omalla malillani ja huovasta nauttien nämäkin on tehty. Novita on onneksi laajentanut Huopasen värikarttaa, joten sieltä löytyi tämä vaaleanpunainen. Taas otin käyttöön ns. nurjan puolen. Pidän kovasti tuosta karitsamaisesta pinnasta. Itse asiassa pidän siitä niin paljon, etten raaskinut näitä käsineitä mitenkään koristella. harkitsin kyllä valkoisia kuivaneulahuovutus koukeroita.

Korttiateljeessani on jo täysi kevät. Olen kovin inspiroitunut puista, kasveista, lehdistä, nuppusista ja tietysti vihreästä. Kuinka suoraviivaista inspiraation siirtyminen valmiseen korttiin voikaan olla?

IN ENGLISH

These felted gloves are my Pirpana Sister’s birthday present. She was so happy with. And why wouldn’t be? They feel like baby lamb and they are pink. I love the surface so much, that I couldn’t decorate them at all. Originally this surface is the wrong side, but I made it right.

It’s totally spring in my card world. Buds, leaves, trees and green are my inspiration at the moment. One wouldn’t guess…

Tupatossut – House warming, Feet Warming or What Was It?

Näillä paukkupakkasilla on joutunut tyytymään sisäpuuhailuun. Sitkeästi päivä toisensa jälkeen annan mahdollisuuden tuolle houkuttelevalle kirkkaudelle. Ja joka päivä se nipistelee sormenpäissä ja saa haaveilemaan keväästä. En voi kieltää, etteikö auriko jo lämmitä, mutta pakkasta on vaan liikaa.

Huopatossut tupaantuliaislahjana tuntuvat varsin järkeenkäyvältä, ihanalta lahjalta. Tänä talvena lisälämpö on tainnut olla tervetullutta melkein kaikille näiden leveyspiirien varpaille.

Ensimmäistä kertaa tein palatossuja ja suinpäin syöksyin niitä huovuttamaan. Malli, jonka myötä innostuin näistä tossuista, löytyi Novita lehdestä, mutta tuskinpa on heidän originaali-ideansa. Ohje oli vain yhdelle koolle, joten Typyhän ryhtyi soveltamaan. Paljon oli tuuria matkassa, vaikka ei valistuneiden veikkauksien arvoakaan sovi väheksyä. Tossuista tuli oikein passelit tupaansa lämmittäneelle pariskunnalle.

Miellyin kovasti tähän ruutumalliin. Ruutujen neulominen aina oikealla neuleella on niin huoletonta ja joutuisaa. Neulontavaiheessa ehdin jo innostua työn joutuisuudesta, mutta takkiin tuli yhdistelyvaiheessa. Yllättävän aikaavievää puhaa, vaikka pistojen ei tarvitsekaan olla tasalaatuisia, kun huopuvat kuitenkin piiloon.

Novitaa ei liene syytä kehua. Kuinka tuollainen kypsä toimija voi edelleen sairastaa lasten tauteja? Ja valitettavan vähän niistä tunnutaan oppivan. Tiedän, että valinnoillani vaikuttavan kuluttajana käytökseni ei ole sitä johdonmukaisinta. Toisinaan olen valmis rähisemään ja antamaan anteeksi ja toisinaan boikotoin uhmakkaasti. Ilokseni olen todennut, että käyttämäni Novita Huopasen värikartta on laajentunut ja monimuotoistunut. Samalla kertaa sain kuitenkin pettymyksekseni todeta luonnonkuitulankojen valikoiman vähentyneen tämän kevään lankamallistosta. Usko ja tue tässä nyt sitten kotimaista? Ja onko nyt sitten parempi, että kotimainen kulttuuri kuolee ja muuttuu globaaliksi? Ihan kaikkea en kuitenkaan haluaisi tehdä itse. Lampaiden kasvattaminen espoolaiskaksiossa, ei taida olla hyvä vaihtoehto.

IN ENGLISH

My collection of unexpected housewarming gifts keeps expanding. This winter has been proper one. Lot of snow and freezing temperatures. Every warming piece you can get is welcomed. So our friend got felted slippers. I like this square idea. I got exited on it. Until I started to unite the squares. It took quite a lot of time. luckily those stitches faded in felting.

In Finland the amount of yarn suppliers is limited and all the international options are tempting. Our suppliers need to learn a lot and the variety is a challenge too. But if we don’t believe in them, who will? How many changes we should give?

Tyyppi- tossut – Dude Slippers

Legendojen syntyyn kuuluvat esteet ja vaikeudet. Nämä Tyyppi- tossut olivat toivelahja, jouluisen lahjakortin lunastus. Niitä toivottiin tietysti edeltäjiensä innoittamana. Mallia hieman muokkasin. Neuloin tossut sukkana ja vasta huovutksen jälkeen leikkasin tossujen suuhun halkion. Tossut eivät huopuneet saman kokoisiksi, vaikka samalla mallilla ne tein. Toista tossua sitten huovuteltiin uudelleen ja toista venyteltiin. Kyllä niistä lopulta riittävän saman kokoiset tuli. Tildan kaavalla ja nimikkokankaasta tossut saivat kärkeensä Tyypin, joka ei ole ollutkaan täysin yksiselitteinen hahmo. Jopa kilpikonnana sitä on pidetty. Tossut eivät valmistuttuaan miellyttäneet Mielitiettyä ja muu Hullunkurinen perhe ilkkui moisten tossujen vuoksi. Yhtenä yönä tapahtui jotakin ja sen jälkeen tossuista ryhdyttiin kilpailemaan. Tyyppi- tossuista tuli legenda ja nyt kaikki tahtovat tyyppitossut.

The route of the legend is never easy. He wished for the Dude Slippers, once seen before. I customized the pattern a bit and after the first felting, the other one was bigger. So followed some stretching and felting to get them same sized enough. Tilda dudes decorated the slippers, but nobody wanted to use them. My Funny Family just cracked jokes about them. Then the night came. I don’t know what happened, but from the next morning everybody wanted to use them and the owner was goofy happy with his new slippers.

Kevätkarnevaali – The Spring Carnival

Mielelläni juhlistan pyhiä jollakin suloisella, käsintehdyllä koristeella. Innostus ei ilmaannu hallitusti, hyvissä ajoin ennen tuota pyhää, vaan ensimmäisenä pyhän tarjoamana kiireettömänä aamuna. En voi vastustaa sitä. Tuo juhlapyhä täynnä perinteitä vaan ansaitsee tulla koristelluksi. Yleensä olen törmännyt johonkin yltiösuloiseen ideaan, joka seireenin lailla kutsuu minua tuolloin. Minähän vastaan kutsuun. Noina päivinä on tarjolla niin paljon muutakin ihanaa nautittavaa, että neuleprojektit tahtovat jäädä kesken, odottamaan seuraavaa vuotta.

Berit-Pupu teki poikkeuksen. Idea oli niin valloittava, että se oli pakko saada valmiiksi. Vaikka Berit onkin pääsiäsipupu, ilmentää se minusta mainiosti kevään olemusta yleisemminkin. Alkuperäisidea on Zoe Halsteadin Felted and Knitted Toys kirjasta, mutta pupun mallia seurailin löysästi Fiona McTaguen Neulo itse pehmeät lelut kirjasta. Pikkupupujen korvat tein kuivaneulahuovutuksella, johon ihastuin saunahattua tehdessäni. Kuivaneulahuovutusjälki teki vaikutuksen ja nimettiin ”tupsuhapsuhuovaksi”. Puput ovat villaa ja liivimekko on puuvillaa. Lelujen tekeminen tahtoo olla neulesilpun kokoon kurismista, vaikka kuinka koitan tehdä osia suljettuna neuleena ja neuloa kiinni toisiinsa. Täydellisen lelumallin kehitystyö siis jatkuu edelleen.

Silmut ja hiirenkorvat ovat täällä. Maailma avautuu eteen tuoreen vihreänä ja täynnä elinvoimaa. Voin syödä illalliseni parvekkeella ja kevätkarnevaaliseurueeni on paikalla. Elämä ei tästä parane.

The holidays inspire me. It doesn’t happen by the book. I don’t get inspired several weeks beforehand, but on that moment when the family is gathered together and the traditions cherished. I just have to start the sweetest and cutest seasonal project I know. Normally there are so many things to experience and enjoy that the projects won’t be finished during that holiday, maybe the next one. So Berit the Bunny is an exception. It’s easy to realize that this is a Easter project and it didn’t finnish on Easter, but got finished the same spring. I find the idea so enchanting, I just needed to finish it. The original idea is from Zoe Halstead’s Felted and Knitted Toys, but I loosely followed the bunny pattern from Fiona McTague’s Knitted Toys. Knitting toys is mainly sewing small knitted peaces together and I just hate it. I want to invent the perfect seamless one part knitted toy pattern, so the work keeps being in progress.

The darling buds of May are here. Everything is fresh green and growing very intensively. My spring carnival crew is ready and I can eat my dinner in the balcony. What else one can ask for. Life is good, actually it’s perfect!

Kalastajan tytär- saunahattu – The Fisherman’s Daughter Sauna Hat

Seikkailuni huovan ihmemaassa jatkuvat. Käsineet eivät näin kevään edetessä tunnu kovikaan ajankohtaisilta ja pitkän, kunnollisen talven jälkeen ajatus huopahatustakin tuntuu turhan tuhdilta. Äidin synttärit lähestyivät ja muistin hänen haaveilleen saunahatusta. Se vasta tuhdilta kuullostaakin, mutta erityisen otolliselta huopaprojektilta.

Yhden huopahatun olen aikaisemmin tehnyt, vieläpä tällä samalla mallilla. Se oli täydellinen fiasko. Omien oppieni mukaan ryhdyin siekailematta toimeen ja Huopasen tämän hetkisestä värikartasta löytyi äitivärikin eli turkoosi. Malli on Novitasta (syksy 2006, malli 22). Paksut puikot ja lanka nopeuttavat aina prosessia ja hattu oli valmis tuota pikaa.

Olen havainnut, että Huopanen huopuu helposti umpeen, joten päädyin harsimaan tähän laakeaankin neulekappaleeseen muovipussin sisälle. Hyvin se huopui ja jälleen valitsin tuon elävämmän nurjan puolen oikeaksi puoleksi. Hatun yksinkertainen, mutta veikeä malli on herättänyt ihastusta.

Jälleen kerran tein sen mitä ei todellaakaan pitäisi tehdä. Viime hetkillä päätin tutustua uuteen tekniikkaan. Hankin huovutusneulan ja alustan. Kuivaneulahuovutus tuli taloon. Se on ihanaa! Koristelija on nyt irti. Heti ensiyrittämällä hahtuvaiset taipuivat tahtooni ja sain veikeät kalat polskuttelemaan auringon ja pilvenhattaroiden alle. Nämä polskivat kalat kätkevät sisäänsä myös lämpöisiä muistoja aiemmin keväällä kuolleesta Kalastaja-Ukista, äitini isästä. Mikä muu tämä hattu voisi olla nimeltään kuin Kalastajan tytär?

My adventures in felted wonder land continues. I know, the spring isn’t exactly the season for felt. The wise men have figured out that it’s healthy to use hat in the sauna. My mother’s birthday was coming and she has been talking about these hats. Perfect solution; she get her hat and I get to felt.

The last encounter with this pattern was disaster, but I decided to be brave. Everything went well, it was quick to knit, it felted beautifully and the size was as expected. Then I did, what sticks strongly on dont’s list. I had little time and I decided to try out a new technique. I bought a dry felting needle, a felting base and some wool. It worked like a dream. I really love dry felting and at least, with the proper equipment it’s easy and fun. The Fishes swimming under the sun and little clouds was my plan and the result. And these fishes carry the beautiful memory in them. My recently lost granddad, my mother’s dad was the great fisherman, so The fisherman’s Daughter is the one and only name for this hat.