Auringon metsästystä – Sun Spotting

Ajatusten jäsentäminen on ollut viime viikkoina haastellista. Järjestys on ollut hukassa. Ei taida olla hedelmällistä lähteä pohtimaan mitkä asiat siihen ovat johtaneet. Varmaa on, että tällainen valolla käyvä jotenkin nynnähtää, kun päivät lyhenevät ja harmaantuvat. Onneksi tämä meneillään oleva marraskuu ei ole ollut pahimmasta päästä ja ainakin kolmesti olen onnistunut bongaamaan auringon jopa Instagramiin asti. Lisäksi maailma näyttää melko erilaiselta, kun suuren muutoksen kuohut ovat ohitse. Sitäkin täytyy vähän sulatella ja pohtia. Se mitä mieli ei pystynyt aiemmin jäsentämään, on kyllä tullut jäsennettyä moneen kertaan käsin. Päättelyä vaille valmiita käsitöitä on melkoinen pino. Ja seuraava haaste onkin sitten saada niitä kelvollisia kuvia, jotta pääsisin jakamaan ne tänne blogistaniaan.

On siis syntynyt muutakin kuin kässänopeopintoihin liittyvää. Opinnoissakin olen oppinut paljon uutta ja nauttinut oppimisesta täysin siemauksin. Yllä olevan kollaasin vasemman alakulman ompelukset ovat kurssitöitä ompelun kurssille. Tällä hetkellä ne ovat arvioitavana, joten palaan asiaan tarkemmin, kun olen saanut niistä palautteen.

Aikaisemmin kirjasin tänne myös niiden pikkuisten ilojen tärkeydestä. Ja voi pojat millaista riemua syntyykään herkullisista ja värikkäästi koristelluista leivonnaisista. Olen minä ollut myös niin onnekas, että syksyyn on mahtunut useampi ihanainen kukkakimppua, joka ont omalta osaltaan ilahduttanut suloisuudellaan.

This posting brake wasn’t intended. It just happened. I have been some what confused with my thoughts and there for writing has been quite a challenge. Now the confusion is tackled and let these thoughts about doing be shared again. 

The darkest time of the year gives it’s own flavour to this current mix, but this November isn’t the wort of it’s kind. I have spotted the sun at least three times!

Villasukkapäivä – Wollie Socks

Ihanat ruskaiset syyspäivät taitavat olla ohi. Tuuli ja sade vihmovat, mutta onneksi kylmä kävi vain säikyttelemässä ja ihan järeimmät kylmän vastaiset toimenpiteet ovat saaneet vielä odottaa. Villasukkapäivät ovat kuitenkin ehdottomasti täällä. Minulle villasukkapäivä on sellainen päivä, jolloin piilotellaan kurjaa ja synkkää säätä sisätiloissa ja tehdään jotakin mukavaa. Aika usein tuo mukava on villasukan neulomista, mutta tänä syksynä, kiitos kässänopeopintojen, se on voinut olla myös ompelemista. Paras tunne ikinä vaan on, kun on haastanut itsensä ja arvelee, etteivät taidot taida aivan riittää ja sitten yllättää iloisesti itsensä ja onnistuu yli odotusten. Niin kävi viimeksi tänään aplikoidessa. Tuosta ompelushommasta kerron myöhemmin tarkemmin, sillä tarkoitukseni oli vouhkata sukista, se on täällä Torpalla sellaista peruspuuhaa.

Sukkatottumuksianikin on kyllä ravisteltu iloisesti, kun olen päässyt neulontahommiin yliopistolla. On käynyt ilmi, ettei minun sukkatottumukseni todellakaan seuraile traditioita, vaan on muokkautunut tälle neulojalle sopivaksi. Minusta kantapäiden ei todellakaan tarvitse olla vahvistettuja, yleensä neulon sukkani kärjestä varteen, kantapääni tiimalasina, jolloin kiilakavennuksetkin jäävät tekemättä, enkä myöskään kuulu siihen ihmislohkoon, joka pitää joustetta rumana, mutta silmääni kyllä miellyttää enemmän kierretyt oikeat silmukat jousteessa. Yksi parhaista asioista minkä neulerintamalla tiedän on kapea raidoittaminen kahdelle erivärisellä liukuvärilangalla. Siitä seuraa väriseikkailu, jota nautiskelen lähes jännän dekkarin malliin. Jep, minun kohdalla on kovin usein niin, että parhaat asiat ovat kokolailla simppeleitä. En jaksa olla myöskään kovin niuho symmetrisyyden suhteen. Kyllähän nuokin sukat toistensa pareiksi tunnistaa, vaikkeivät identtiset olekaan.

Lyhyinä, harmaina päivinä valokuvaaminen ei ole herkkua. Vastakohtaiselle ”pimeäkuvaamiselle” olisi todellakin tilausta, mutta onnistuinpa riemuitsemaan pitkän valotusajan mahdollisuuksista ja leikkihän siitä syntyi… Nämä omaan käyttöön syntyneet varsin makoisat sukat on neulottu 3 mm:n puikoilla, vihreän sävyillä risteilevällä sekä violetin ja ruskeansävyillä seikkailevalla langalla. Raitojen korkeus on kolme kerrosta.

Over here the basic knitting unit is a pair of socks. Knitting socks is just so much fun. Everybody in the knitting land seems to have their own preferences. And the needle work tradition brings it’s own twist in the mix. It seems that I’m not much of the tradition follower. After all I think that the main thing is to find one’s one path and enjoy as much as possible. At the moment my favourite pattern starts from the toes, includes time glass heel and some knit stitches knitted from back loop. How about you? 

Kahdelle onnelliselle – To the Happy Couple

Opintojen alettua, oli ryhmässämme syytä muistaa kahta menneen kesän morsianta. Ja kun tuo kesä oli minulle korttiaskartelukesä, syntyivät nämä kortit siellä samassa pajassa leimaillen ja skräppäillen. Minusta on ihan hauskaa, että käsin tehdyissä korteissa on myös käsin kirjoitettua tekstiä. Mitäs tuota ajattelet?

Kun kortteja tekee enemmän, tuntuu, että alkaa toistaa itseään. Minä olen huomannut sen erityisesti värivalinnoissa. Niinpä hain inspiraatiota Design Seeds paleteista. Minulla oli siis valmiiksi väritetyt hahmot, joiden ohjaaman lähdin hakemaan korttien värimaailmaa noiden väripalettien innoittamana. Tämä oli virkistävä tapa työskennellä. Kokeilkaa ihmeessä!

Happily enough there were two fellow students from the university that got married last summer. So there were two reasons more for me to do some stamping and scrapping. I like to use some handwriting in my hand made cards. What do you think? It seems that I tend to use same colour combinations a lot, so I wanted to try out something different. I took the inspiration to these cards from Design Seeds’ palettes. It was fun. I recommend if you are designing cards by your self.

Herkkua – Delicious

Nämä Gorgonzola-viikunakuppikakut vievät kielen mennessään. Kerrassaan herkullisia. Resepti löytyi Tyrniä ja tyrskyjä- blogista. Tuo blogi on luottopaikkani kokkailun inspiraation lähteenä.

I made Gorgonzola Fig Cup Cakes. They were delicious. I got the directions from my favourite cooking blog Tyrniä ja tyrskyjä. 

Ihana kesä – Sweet Summer

Mikä ihana kesä minulla on takana. Suloiset kesämuistot täydentyivät vielä elokuun vapailla, joiden myötä kävin upeissa paikoissa, sain kokea ihmeellisiä asioita ja inspiroitua tästä hyvästä elämästä. Blogeissa on haastettu kertomaan kesämuistoista. Koitin nyt tähän postaukseen lähinnä kuvien avulla koota niitä, mutta luulen, että niihin tulee palattua eritellymmin.

Mieli on siis saanut levätä ja uudet ideat pulppuilevat. Tänä vuonna neulomiseni on ollut erilaisten ideoiden testaamista eli neulomista ja purkamista. Valmista on syntynyt kovin vähän, vaikka neulonut olenkin melkoisesti… Keskeneräisiä töitä riittää, vaikka kuvasin vain ne, joita en tällä hetkellä työstä aktiivisesti. Olen nyt päättänyt tehdä noille keskeneräisille projekteille jotakin. Kulunut kesä oli ehdottomasti paperiaskartelukesä. Kortteja tuli tehtyä aika paljon. Innostuin todella leimailusta ja akvarellipuuväreillä värittämisestä. Kaikki kortit eivät ole päässeet vielä omistajilleen, joten esittelen niitä tulevina viikkoina. Työn alla on myös suurempia neule ja virkkausprojekteja, jotka pitävät sormet vauhdissa, mutta totisesti ottavat oman aikansa.

Aina, kun laittaa itsensä kohtaamaan totuuden ja listaa noita keskeneräisiä töitä, tulee miettineeksi, että mitenkäs tässä nyt näin kävi. Minun on todettava, että tehokkaimin sitä eksyy tekemisen mielentilasta, jos ongelma, jota ratkaisen käsitöilläni katoaa tai menettä merkityksensä. Toinen syy on se, että yrittämäni ratkaisu ei toimikaan ja vaatisi uutta työstöä. Siinä vaiheessa homman täytyy muhia jonkin aikaa, jotta uusi ratkaisu löytyisi. Olen ehdottomasti neuloja, joka tarvitsee useamman työn rinnakkain edetäkseen töissään ollenkaan. Moniajossa on nyt menossa yksi pienen pojan nuttu, oma tunika, sormikkaat sekä kaksi virkattua peittoa.

Olettehan huomanneet, että Punaisen sydämen torppa löytyy myös Facebookista. Tervetuloa!

My Summer was the sweetest. I had some time of on August and I got todo, see and experience wonderful things. I couldn’t just leave any of those pictures out. And I’m sure that I will tell you some more about those memories later on. This summer was definitely a card making summer for me. I got so excited about stamping and watercoloring. So there are more cards to come.

I decided to face all my UFO’s at once. I found my self wondering. How all that happened and ended up thinking that I need to do something. I have to!

Did you noticed that you can find Punaisen sydämen torppa on Facebook too. Do not hesitate to visit there. You are most welcome!

Kesäunelmia – Summer Dreaming

Minulle kypsyvien omenoiden tuoksu on ollut ensimmäinen merkki siitä, että kesä tulee päättymään. Se nostattaa pientä melankoliaa, olenhan auttamattomasti kesäihminen. Tänä kesänä en ole vielä omenoiden tuoksua huomannut, mutta tämä dramaattinen säätilan muutos puhuu karua kieltä syksyn tulosta. En usko, että kesä on vielä ohi, mutta loppukesää on vahvasti käsillä.

Viime talvena törmäsin useammassakin blogissa hama-helmitöihin. Kukkakorvisten lisäksi olen ideoinut kannenpäällisiä lasipurkkeihin sekä koristekuvioita keittiöön, mutta saahan nähdä  mitkä niistä lopulta pääsevät luonnostelua pidemmälle. Eilen tein– blogista löytyi hauska ristipistomallista ammentava idea ja talvella veljeni vaimo valoi kynttilötä lasipurkkeihin häiden koristeeksi. Nämä kaksi hauskaa ideaa yhdistämällä ja tuunailemalla syntyivät minun kesäunelmia kynttilät. Haasteeksi osoittautui löytää sellainen liima, joka kiinnittää hama- helmikuviot tarpeeksi napakasta purkin kylkeen. Kuumaliima ei toiminut, askartelukaupasta hankittu pikaliima toimi vähän paremmin, mutta jätti epäilyksen kaiherruksen. Toinen askarteluliima on vielä testaamatta ja askartelukaupasta vinkattiin, että kaksikomponenttiliima toimisi, tosin se ei ole askartelukauppavalikoimassa, vaan sitä varten täytyy mennä rautakauppaan.

Ristipistokuvioita metsästäessäni ehdin jo innostua vaikka minkälaisista bambikuvioista, kunnes totesin, että mittakaava asettaa vähän haasteita ja käyttökelpoisimpia malleja ovat pienet ristipistomallit.

Hauska yhteensattuma on sekin, että Eilen Tein blogin Hanne on ensi syksynä kurssikaverini, kun kässänopeopinnot alkavat.

There have been lot of Hama- bead crafting in blogistania. I got inspired too. Cross stitch patterns are good. The scale might challenge a bit and I found that small cross stitch patterns are best for Hama- beads. The glue is another thing that needs some consideration.

Päivä Tallinnassa – Day Trip to Tallinn

Teimme omalla porukalla retken Tallinnaan. Se oli hyvä tapa viettää aikaa yhdessä ja juhlia isän synttäriä. Nautimme aamiaista laivassa. Tallinnassa meillä oli viitisen tuntia aikaa, joka soljui mukavasti kuljeskelllessa vanhassa kaupungissa sekä makoisan päivällisen merkeissä Ravintola Alter Egossa, jota voin suositella lämpimästi. Ravintolan varaaminen onnistui helposti sähköpostitse, palvelu oli varsin ystävällista ja välimerellinen ruoka suorastaan taivaallista ja millä hinnalla.

Olen niin hiljattain palannut Boliviasta, joka oli todellinen käsitöiden ja käsityötarvikkeiden eldorado, ei mukaani tarttunut mitään hauskaa Tallinnasta. Tämän reissun yhteydessä ei ollut mahdollisuuttakaan käydä käsityötarvikeapajilla, mutta pieni rasia herkullista suklaata lähti mukaan. Huomioni kiinnitti erityisesti se, millaisella suloisella huolella ja hartaudelle suklaat pakattiin kauniiseen rasiaan ja suljettiin satiininauhalla.

Tallinna on mainio paikka irrottautua arjesta ja haistella toisenlaisia tuulia. Laiva liikenne lahden yli on kyllä melkoista lauman siirtely businesta, jossa määrääviä tekijöitä ovat selvästi tehokkuus sekä pieni hinta. Hyvässä seurassa tuo parin tunnin matka kuitenkin taittuu mukavasti.

Our family did a day trip to Tallinn to celebrate my father’s birthday. What a good way to celebrate it was! It takes couple of hours by boat to go there. It was perfect time to enjoy breakfest. We had five hour to wonder in beautiful old Tallinn and enjoy deliciouss meal in The Restaurant Alter Ego. Their menu is mainly Mediterranian food and prices are very reasonable.I give all the stars that one can give to this place and booking the table was simple via email. I bought only chocolates, but they have really nice hand made items in Estonia and supplies too.