Liftaaja Lontoossa – Hitchhiker in London

Vatsassa lepattavat perhoset. Ajatukset eivät pysy aloillaan ja on oikeastaan aika vaikea hahmottaa mitä ajattelee. Hymy on herkässä ja pää pyrkii kohoamaan pilviin. Jalat pysyvät hädintuskin maanpinnalla. Mikään muu kuin edellä kuvatut tuntemukset ei ole varmaa, mutta ilma on tiheänään lupauksia. Neuloja helpottaa tuota suloista levottomuutta tarttumalla puikkoihin ja todennäköisesti joku lanka kutsuukin jo seireenin lailla luomaan silmukoita puikolle. Silmukka silmukalta mieli rauhoittuu ja suloiset ajatukset punoutuvat langankierteisiin työn edetessä. Niin tämä Martina Behmin Hitchhiker sai alkunsa.

Lanka on liukuvärjättyä puuvillaa ja niin ohutta, ettei huivin hammastettu reuna olisi päässyt oikeuksiinsa, ellen olisi tuplannut mallikerran kerrosmääriä. Behmin malli on toimiva, oivaltava ja selkeä. Hän on yksi suosikkineulesuunnittelijoistani.

Kesälomani päätteeksi olin vajaan viikon Lontoossa. Olen ollut siellä vain kerran aikaisemmin ja täytyy todeta, että Lontoo kohteli minua hyvin. Sää oli niin upea, ettei huivia oikeasti tarvittu. Osuipa kohdalle joitakin aarteen kaltaisia löytöjä ja tietysti oli ihana asettua pöytään kello viiden teelle. Erilainen ympäristö todella irrotti arjesta ja sai unohtamaan viikonpäivät sekä synnytti ihanan huokauksen onnistuneesta lomasta, kun palasin kotiin pala Lontoota muistoissani.

This is Martina Behm’s Hitchhiker, I had to do some modifications to achieve the same look as in the original pattern, my yarn and needles were that much thiner. I took the pictures of that scarf in London, even though the weather was so goon on the end of August that one didn’t really need a scarf. Oh, what a lovely end of holiday it was to visit London.

Mainokset

Päivä Tallinnassa – Day Trip to Tallinn

Teimme omalla porukalla retken Tallinnaan. Se oli hyvä tapa viettää aikaa yhdessä ja juhlia isän synttäriä. Nautimme aamiaista laivassa. Tallinnassa meillä oli viitisen tuntia aikaa, joka soljui mukavasti kuljeskelllessa vanhassa kaupungissa sekä makoisan päivällisen merkeissä Ravintola Alter Egossa, jota voin suositella lämpimästi. Ravintolan varaaminen onnistui helposti sähköpostitse, palvelu oli varsin ystävällista ja välimerellinen ruoka suorastaan taivaallista ja millä hinnalla.

Olen niin hiljattain palannut Boliviasta, joka oli todellinen käsitöiden ja käsityötarvikkeiden eldorado, ei mukaani tarttunut mitään hauskaa Tallinnasta. Tämän reissun yhteydessä ei ollut mahdollisuuttakaan käydä käsityötarvikeapajilla, mutta pieni rasia herkullista suklaata lähti mukaan. Huomioni kiinnitti erityisesti se, millaisella suloisella huolella ja hartaudelle suklaat pakattiin kauniiseen rasiaan ja suljettiin satiininauhalla.

Tallinna on mainio paikka irrottautua arjesta ja haistella toisenlaisia tuulia. Laiva liikenne lahden yli on kyllä melkoista lauman siirtely businesta, jossa määrääviä tekijöitä ovat selvästi tehokkuus sekä pieni hinta. Hyvässä seurassa tuo parin tunnin matka kuitenkin taittuu mukavasti.

Our family did a day trip to Tallinn to celebrate my father’s birthday. What a good way to celebrate it was! It takes couple of hours by boat to go there. It was perfect time to enjoy breakfest. We had five hour to wonder in beautiful old Tallinn and enjoy deliciouss meal in The Restaurant Alter Ego. Their menu is mainly Mediterranian food and prices are very reasonable.I give all the stars that one can give to this place and booking the table was simple via email. I bought only chocolates, but they have really nice hand made items in Estonia and supplies too.

Onhan se yltiöoptimismia

Vuoden ensimmäisenä päivänä tupsahdin takaisin, ajan- sekä paikantaju hämärtyneenä. Täysin irrallani. Muistin, että almanakkani on viimeisellä sivulla. Ehkä sivuja pitäisi olla vähän lisää – vai pitäisikö? Totesin auringon paistavan tuolla pohjoisimman pallonpuoliskon kattavassa pakastimessa. Pidin päätöstäni siirtyä sinne vähän omituisena. Olin jo vuorautunut uusimman tekstiiliteknologian kerroksiin, kun mieleeni välkähti eräs puute. Aurinkolasit. Pääsin ensimmäisen korttelikulman ympäri ja totesin yltiöoptimismin iskeneen. Minuun on asettunut jo kesä, vaikka sinne näillä leveyspiireillä on matkaa vielä useampi kuukausi.

Lomani onnistui täydellisesti. Sen kruunasi ystävältä saatu paketti, joka oli täynnä kesäntuoksua. Itku melkein pääsi, niin ihanaa. Paikalliset ihmiset tai heidän rakkennelmansa eivät suuremmin puhutelleet. Saaristo oli valtava tapojen, tottumusten sekä puheiden sulatusuuni. Uudelleen valokset olivat kuitenkin vain hyvin keskinkertaisia versioita alkuperäisestä. Ihminen ei kuitenkaan voi valittaa, jos taivaankantta sivelee auringon kultaiset säteet tai tuikkii välimerellinen tähtitaivas. Viisasta merta unohtamatta. Ikuinen kuohu rauhoittaa ja leppeä tuulenvire herättää paatuneimmankin talviuneen uinahtaneen mörököllin.