Joulusta

Miten sen joulu niin helposti kääntyy itseään vastaan? Se minkä pitäisi olla hyväntahtoista, rentoa yhdessäoloa, kääntyykin kummalliseksi suorittamiseksi ja tulee ladatuksi tunnekuormalla, jota ei pahimpanakaan arkiväsymyspäivänä näy.

Elämäni keikahdettua ylösalaisin, oli oikeastaan jo kesällä selvää, että jouluakin tulee lähestyä uudesta näkökulmasta, eikä pyrkiä johonkin mahdottomaan. Siis sellaiseen, mitä ei ole. Sellaisista pyrkimyksistä tahtoo seurata lähinnä pettymystä. Joulustani tulikin varsin rento, hyväntahtoinen ja tulvillaan hyviä muistoja. Luonto antoi parastaan ja entistä paremmin ymmärrän japanilaisten tapaa sovittaa kirsikankukkajuhlansa luonnon mukaan, eikä pyrkiä sovittamaan luontoa ihmisen suunnitelmiin. Vietin kaupunkijoulua. Kaupunki oli ihmeen hiljainen. Se oli minulle uusi kokemus. Suloinen kokemus. Löysin uuden asian, jonka vuoksi odottaa joulua.

Edelleenkin minun suosikkiaikaani joulun suhteen on sitä edeltävät viikot, jolloin toisten ilahduttamisen suunnittelu on kiivaimmillaan. Valitettavasti tuohon samaan kiivailuun osui menneenä syksynä myös dedisten suma, joka sai minut lykkäämään ja maltillistamaan suunnitelmiani. Kaikesta huolimatta on vaan kovin suloista antaan pehmoisen langan soljua sormien lomassa, punoa lämpöisiä ajatuksia silmukka silmukalta valmistuvaan neuleeseen. Ja joka vuosi jaksan olla yhtä iloinen siitä, ettei minun tarvitse tuskailla kaupoissa kulutushysterian piikkiaikaan, vaan voin käydä teekupin ääreen kotisohvalle tekemään käsitöitä.

Useampana jouluna olen tuskaillut myös kauniiden pakettien synnyttämästä jäte määrästä. Toisinaan olen taitellut tekemäni neuleet kauniisti ja viimeistellyt kokonaisuuden vain rusetilla. On ollut myös jouluja, joina olen uhmannut tuota jätekertymää ja tehnyt koristeellisia paketteja kaikesta huolimatta. Tänä jouluna ompelin kankaisia pusseja, joihin lahjat oli helppo sujauttaa. Ja pussin voi sitten laittaa kiertoon seuraavalle lahjansaajalle tai sitä voi käyttää vaikkapa kenkäpussina juhliin mennessä.

Mainokset

Ompelua – Some More Sewing

Vallila Interiorin outlet yllätti minut iloisesti. Tarjolla oli paljon vaihtoehtoja. Oli mistä valita. Eiväthän ne ole kulmakunnan edullisimpia, mutta alennusmyynnin ansioista voin todeta tehneeni joitakin löytöjä. Parvekkeen pöydälle löytyi suloinen Punaposki- kangas ja kaupunkikuvaverhot ihastuttivat siinä määrin, että ne löytyvät meiltä ja äidin vierashuooneesta.

IN ENGLISH

Vallila Interior Outlet impressed me with their selection. I found several table cloth and curtain fabrics. Aren’t those apples sweet in our balcony and they do have really nice collection of citys capes.

Rakastaa, ei rakasta – Loves, Loves not

Ommellessa päädyn usein kysymään itseltäni; miksi en vain neulonut? Johonkin mieleni mutkaan on juurtunut harha, joka sitkeästi pitää otteessaan. Harhan mukaan ompelu on helppoa ja joutuisaa, joten monet asiat kannattaa vaan ratkaista ompelukoneella surauttamalla. Joka kerta ommellessani joudun kuitenkin toteamaan, että se ei ole joutuisaa. Valmista ei synny käden käänteessä surauttamalla. Minun olisi aika jo oppia varaamaan ompeluun kunnolla aikaa ja ymmärtää, ettei edistynyt neuloja osaa automaattisesti myös ommella.

Kuluneena kesänä olen istunut paljon ompelukoneen ääressä. Eksyin jälleen kerran siihen mielen mutkaan ja päädyin tekemään käsityönopettajakoulutuksen näyttötyön pääosin ompelemalla. Uskollisesti perhettämme palvellut Husqvarna Victoria, jonka äitini sai isältäni 30- vuotis lahjaksi veteli viimeisiään. Minulle selvisi, että ompelu on myös ”välineurheilua”. Se sujuu paremmin, jos on toimiva kone. Näyttötyön tehtyäni ja soveltuvuuskokeet selvitettyäni hankin uuden ompelukoneen. Sekin on Husqvarna (Viking Emerald). Ja toden totta ompelu sujuu paremmin toimivalla koneella, vaikkakin arvelen hakevani tuntumaa uuteen koneeseen vielä jonkin aikaa.

Uudella koneella olen ommellut lähinnä suoraa saumaa eli verhoja ja pöytäliinoja. Kodissa on menossa uudistus ja kunnostus, joten vanhat tekstiilit ovat saaneet kyytiä ja uusia on ommeltu. Maakuuhuoneen tyynyt tarvitsivat uudet päälliset, mutta kuten niin usein, sopivan kankaan löytäminen oli pulmallista. Mielitietty pitää kovasti Marimekon kyyttökankaista. Kesäisin suuret lehmät kirmaavat olohuoneen paneeliverhossa ja iltavillit laukkaavat tyynyissä.

Näiden tyynyjen kohdalla ompelutuska ei iskenyt. Osasin ehkä pitää taukoja ajoissa ja kyse on suhteellisen simppelistä jutusta. Ylpeä olen kuitenkin noista painonappilistoista. Noin hienoja nappilistoja en ole osannut aikaisemmin tehdä.

IN ENGLISH

My relationship with sewing is complicated. I tend to think that sewing is fast and fun and I end up wondering; why on earth I didn’t just knit?It doesn’t go so that if you know one, you know them all. Well working machine really helps, that I realised with my portfolio assignment. My mother’s old sewing machine got too old. It was too complicated with it. I decided to get a new one. Life is simler now, but the adjustment is still going on.

Some interior decorating has been going on here. And I’ve been sewing mainly straight seams. We had trouble to find fabric for the bedroom pillows and finally we ended up choosing My Special Someone’s favorite pattern from Marimekko. Tis project was simple and I enjoyed it. Especially happy I am with those buttons behind my pillowcases. They are best I’ve ever made.

Kesä, mikä ihana tekosyy pitää juhlat! – Summer, Perfect Excuse for a Party

Lupasin järjestää juhlat, jos saan hakemani opiskelupaikan. Tuli opiskelupaikka ja tuli juhlat. Ne olivat täydelliset, letkeät kesäjuhlat. Ne syntyivät kuin käden käänteessä kannustusjoukkojen avustuksella. Mielitietty loihti esiin notkuvan salaattipöydän, jota häistä tuttu Hyvä haltiatar vielä täydensi. Hänen tekosiaan oli myös juhlapaikan järjestyminen ihastuttavasta Villa Rulluddista.  Edellisessä postauksessa esitelty Hovikuvaaja oli linssin takana tälläkin kertaa. Näistä kuvista koottu albumi on ehdoton lääke kaamosmasennukseen sitten joskus syksyllä.

Kaapista löytyi juhliin aivan täydellinen mekko, jonka tein viime syksynä serkkuni häihin. Niin tai oikeammin oli mahtavaa luoda puitteet, joihin tämä mekko niin täydellisesti istui. Kaavat ovat Suuresta käsityöstä (9/09, malli 2) ja kangas on alelöytö. Tiedättekö juuri sellainen täydellinen aarrelöytö? Tämä mekko on ensimmäinen ompelemani vaate, johon olen täysin tyytyväinen. Itseasiassa niin tyytyväinen, että hetken harkitsin sen käyttämistä hääpukuna. Serkkuni häissä asua täydensi petrolin värinen sulkakoriste hiuksissa ja tämän kesän juhliin satuin löytämään mitä sopivimman hatun.

Juhla kruunautui Haltiattaren suussa sulavalla limejuustokakkulla, vadelmamelballa sekä kuohujuomalla. Letkeän juhlatunnelman ehdoton nostattaja oli tätä juhlaa varten syntynyt trio, joka kasattiin Lossi T ja Juoksut kokoonpanon muusikoista. (Heitä voi käydä kuullostelemassa Art Goes Kapakan puitteissa ensi perjantaina.) Mahtavaa letkeää meinikiä, jota voin vain lämpimästi suositella juhliinsa livemusaa etsiskeleville.

Jäin juhlien jälkeen pohtimaan kuinka minulle nyt kävikään näin hyvin. Juhlat olivat kuin elokuvan kesäjuhlat. Kaikki oli kohdallaan. Harvemmin täsä maassa voi musisoida ja istuskella ukona leppeässä kesätuulen vireessä. Jo juhlissani puhuin kiitollisuudesta. Nyt vielä kirjoitan siitä. Suosittelen lämpimästi suuriin koitoksiin ryhtymistä. On sydäntälämmittävää kokea oman tukiverkon myöötäeläminen ja kannustaminen. On sielua hivelevää onnistua ja jakaa tuo onni. Vielä kerran teille kaikille suuri kiitos.

Sain lahjaksi kukkaloistoa. - They brought me flowers, lots of flowers.

Ja väärä leuoille tiedoksi, että elämässä on muutakin kuin täydet virkavuodet ja eläkeiän saavuttaminen. Tyytyväisyys on vaikea laji. Siksi pitää olla kiitollinen siitä mitä elämässä on ja jos törmää tyytymättömyyten, on ehkä syytä tehdä asialle jotakin, jotta voisi taas olla tyytyväinen. Kuunnelkaa Jukka Poikaa.

IN ENGLISH

I decided that if I succeeded, I’d throw a party. So, I did succeed and had a beautiful party in perfect weather conditions. With fabulous help of friends and family the lunch was delicious, music was as smooth as one can hope in a beautiful summer day and the cake and sparkling wine just had to be part of it too. Children were playing on the yard of this beautiful 100 years old Villa Rulludd and adults were totally relaxed and enjoyed. What else one can expect on the party?

That dress of mine is originally made for my cousins wedding last Autumn. It’s the first selfmade piece of clothing that I’m really pleased with. Actually so pleased that I considered to use it as my wedding dress. For that wedding I had petrol colored feathers in my hair and this time the perfect hat came to me.

Veli toi tulevalle opelle omenan. - The Teacher to be got an apple from her brother.

Siitä täyteläisestä kesästä – About that Summer

Kesällä ja keväälläkin on tapahtunut paljon. Ja olen saanut elää suuria tunteita koko skaalalla. Olen myös tehnyt. Tuttuhin tottumuksiin on viimeisen puolen vuoden aikan tullut kummallisia poikkeamia. Niistäkin haluan kertoa. Ja kyllä parvekkeellakin on jälleen ollut elämää. Siitäkin tahdon iloita kanssanne. Elämä on ollut hyvin spontaania. Siitä on seurannut joitakin suloisia kesäretkiä, jotka myöskin ansaitsevat paikkansa blogiauringossa. Jos kaiken tämän punon samaan postaukseen, tulee siitä kilometrien mittainen, eikä kukaan jaksa sellaista kerrallaan lukea. Aloitan siis tärkeimmästä ja puran näitä kesämuistoja pala palalta, ikään kuin kesäkirjeinä.

Alkuvuodesta kypsyi päätös hakea uutta suuntaa. Tehdä jokin radikaalimpi muutos. Päätin vaihtaa ammattia ja opiskella toisen tutkinnon. Hain opettajaopintoihin. Ensisijaisesti luokanopettajaksi (vajaa 10% hakijoista pääsee sisään) ja varasuunnitelmat rakensin käsityön- sekä lastentarhanopettajaopintojen varaan. Ensimmäinen ja se suuri karsinta oli monivalintakoe, jonka läpäisee parikymmentä prosenttia hakijoista. Tuohon kokeeseen valmistautuminen oli minulle suuri haaste. En todellakaan ole mikään orjallinen pänttääjä perusluonteeltani. Siihen oli siis pakko panostaa niin täysillä ja putkinäköisesti kuin mahdollista. Olen ylpeä itsestäni. Osasin pidättäytyä lukusuunnitelmastani ja olin tyytyväinen ponnistuksiini. Sain lunastettua jatkopaikan soveltuvuuskokeeseen. Soveltuvuuskokeet olivat sitten kesäkuun puolivälissä. Siellä lautakunnat nyökkäilivät hymyillen. Käsityönopettajakoulutuksen kokeeseen kuului myös näyttötehtävä.

En halunnut aloittaa tehtävän tekemistä, ennen kuin jatkopaikka varmistui. Joten aikaa oli muutama viikko. Tehtävänä oli toteuttaa moderni matkamuisto tekstiilityön menetelmin. Tämän lisäksi inspiraatiokollaasi ja työraportti tuli sisällyttää suoritukseen.

Pidän haasteista ja luovien pulmien ratkaisemisesta. Niinpä päädyin keksimään koko matkamuistokonseptin uudestaan. Liekö tarpeellista, mutta sinne se prosessi vei… Minun matkamuistoni ei ole kaman haalaamista. En ostanut mitään uutta sen toteuttamiseen. Keskeinen ajatus oli rauhoittua ja ihastella matkalla kertyneitä muistoja, työstää saatuja kokemuksia. Matkahousuina palvellut vaatekappale muokkautui laukuksi, jonka pintaan kokosin Andien ylätasangon maiseman. Kuivaneulahuovutin, virkkasin, kirjoin ja ompelin. Käsin ja koneella. Mummin varastoista löytynyt pitsiliina pääsi auringoksi. Yritin värjätä sitä Kool Aidilla, mutta keinokuidut vaativat pintaansa järeämpää väriä. Auringosta tuli keltainen. Kahvipussin koriste siirtyi hahmoksi majansa eteen ja ikiaikaiset Andien intiaanien laamamallit kirmaavat pitkin tasankoa. Minun matkani sisältävät kukkia, joten niitäkin, kunnolla ja värikkäitä.

Suurin vahvuuteni tekstiilityössä, neulominen jäi hydyntämättä. Nuo vanhat housut hyödynsin sitäkin paremmin. Taskut ja vyötärökaitalekin tuli käytettyä. Kohdemaan sai valita itse. Minulle valinta oli helppo. Onhan Bolivia synnyinmaani ja täynnä upeaa käsityöperinnettä. Kassi tuli viimeisteltyä lapsuuskuvalla, jossa päässäni on intiaanilastenhoitajani neuloma myssy, Hän oli luku- ja kirjoitustaidoton, joten nimeni lukee pipossa väärin päin.

Kova työ tuotti tulosta. Pääsin kaikkiin kolmeen koulutukseen. Käsityönopettajakoulutuksesta sain ilokseni erityisen hyvät pisteet. Aloitan luokanopettajaopinnot tämän kuun lopulla. Minusta tulee siis opiskelija. Odotan innolla uuden oppimista ja tuntuu hyvätä, kun on selkeä suunta. Tätä juhlittiin. Juhlista lisää toisella kerralla.

IN ENGLISH

I’ve gone through a very demanding applying process to get in to the university. Well it went well. I’ll start my teacher studies in the end of this month. The process included some portfolio work in crafting. I was supposed to create a modern souvenir. I made a bag and the idea was to use recycled materials. Bits and peaces from one’s trip and process that experience while crafting. My old pants got new life as bag. My souvenir came from Bolivia, because I was born there and I my nanny was indian from Andes. She knitted too. She knitted that hat I have on in the picture. Yes, it’s me in the age of two.

Joogapussi – Yoga Mat Tote

Viime viikkojen aikana olen saanut todella hakea selkärankaa ja laittaa elämään poikkeuksellista ryhtiä. Olen joutunut tarkaan valitsemaan mihin valveillaolohetkeni käytän. Ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin kieltäytyä monesta mukavasta ja olla monotonisen putkinäköinen. Elämässä on hyvä, terveellinen rytmi ja tavoitteet ovat päivä, päivältä lähempänä toteutumista. Kun tavoitteet ovat päiväkohtaisia, myös päivittäin tulee iloittua täyttyneistä tavoitteista.

Vuoden alussa aloittamani joogaharrastus ei saanut tuulta purjeisiin ja joogalajin etsintä on edelleen käynnissä. Tällä hetkellä suosikkejani ovat joogafuusiot ja niiden turvin aion jaksaa sinnikkäästi viedä rupeamani loppuun. Tavilomalla ompelin joogamatolleni pussin, kun kyllästyin kuljettelemaan sitä erilaisissa viritelmissä. Pussin kankaasta pidän kovasti. Se on äitini tädin painama, alunperin tyynyliina. Minua on aina surettanut, kun se jää peiton alle piiloon, joten jo pitkään on ollut suunnitteilla toteuttaa siitä kassi. Tähän pussukkan ei olisi voinut täydellisempää kangasta olla. Kaava on Lotta Jansdotterin kirjasta Simple Sewing ja simppeliähän se olikin.

IN ENGLISH

I have a big challenge ahead of me. I need lots of discipline and denies to keep up those good plans. Actually life is good, well a little bit tunnel visioned, but good. I’ve found a good pace and I get things done. This careful plan includes some exercising too. It helps with the concentration. My yoga plan hasn’t gone as planned. I still look foor my style. At the moment different fusions are my favorits. Anyway i needed that mat tote. It was simple to sew with Lotta Jansdotter pattern from Simple Sewing. That beautiful fabric is made by my granddad’s sister. originally it was a pillowcase, but I felt it’s a shame to cover it with duvet. Isn’t it perfect for that yaga mat tote? 

Pikkuserkun asusteet – The 2Nd. Cousin’s Accesories

Auringonpaiste ei ole enää niin harvinaista herkkua, mutta hanget ovat korkeat ja pakkanen kireää. Minä tahdon vihreää. tahdon hangesta työntyviä aikaisten kevätkukkien versoja, tahdon hiirenkorvia, tahdon kasvun kuhinaa. Mielenmaisema vihertää.

Jälleen luotin Maarun Etanapipamalliin. Se vaan on hauska ja toimiva. Tällä kertaa lankana oli huopanen ja yhdessäkään Etanapipassani ei ole korvaläppiä vielä nähty. Haluaisin toteuttaa Etanapipan saunahattuna, kunhan sopiva sankari vaan osuu kohdalle.

Pipon kaveriksi ompelin nuken, Tempera- nuken mallilla. Näitä pehmoisia ensinukkeja olen tehnyt yli 20 vuotta. Tahtoisin niin tehdä näitä nukkeja kierrätyskankaista, trikootilkkuja nimittäin riittää ja käytetty trikoo on sopivan pehmeää tämän nuken asusteisiin.

The sunshine isn’t that rare treat here anymore, but it’s freezing and we’re just getting more and more snow. I long for the intense greenness. I want pushing spring flowers, early birds and blooming trees. In my mind the landscape is totally green already, but in the real world, I must wait at least two months.

Once again I did Maaru’s Snail Hat. I really do like this pattern. I think it would make very nice sauna hat. That I must try out one of these days.

That doll is old classic too. I’ve done these for 15 years at least and at the moment I hope of doing these dolls in recycled materials. Babies tend to like them there are several love stories with these dolls.